Säästämistä

Ynnäilin päässäni menoja ja tuloja, ja pohdin jäljellä olevaa opintolainaa. Nykyisellä minimaalisella lainanlyhennysmäärällä lyhennän opintolainaa seuraavat viisi vuotta (kummasti alkaa kaduttaa Münchenissä nautitut oluet, Itävallassa hengailu, ja ne loputtomat shoppailut Zürichissä.) Uskomatonta. Asunnon ostamisesta, autosta saati eläkesäästämisestä siis todennäköisesti haaveillaan vielä pitkään. Eihän tässä köyhiä olla, rahaa riittää aivan hyvin arkeen, ja vähän ylimääräisiinkin, mutta lainojen lyhennykset on kyllä jääneet. Päätin siis tutkia mahdollisuuksia säästää oikein urakalla.

1. Sähkö. Sähkön hintaa voi vertailla täällä. Lisää voi tehdä ihan pikkujutuilla, tietokone, televisio, kahvinkeitin kiinni. Valot on ihan turhaan joka huoneessa samaan aikaan päällä, ja ne lamputkin voi vaihtaa energiansäästölampuiksi. Saunominen on luksusta, ei tarvitse saunoa joka päivä.

2. Lehdet. Tällä hetkellä posti kantaa Me Naiset,Trendin ja Imagen kotiin. Miehelle tulee Mikrobitti ja Aku Ankka (molemmat tosin on meidän äitien maksamia.) Mutta tarvitseeko näitä kaikkia? Ei. Siispä jokainen menee nyt ekstraharkintaan.

3. Kulkemiset. Työpaikan muutettua olen säästänyt jo muutaman kuukauden ajan reilu 40 euroa pelkästään liikkumisessa. Nyt harkitse kesäksi siirtyväni kokonaan ilmaiseen liikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Ja tässä tulee tiukka linja, ei satunnaisia kertalippuja! 42 euroa on yhden kauppareissun verran lisää rahaa käytettäväksi.

Neljäntenä tulisi ehdottomasti puhelin ja internet-kulut, olen onnekas, ja saan työpaikan puolesta puhelut ja puhelimen ilmaiseksi, ja internetin pilkkahintaan. VINKKI! Vain kokeilemalla ja omaan puhelinkäyttäytymiseen perehtymällä löydät parhaan vaihtoehdon. Tarkkaile laskujasi. 50+ euroa on jo iso lasku, voit selvitä todennäköisesti paljon halvemmalla.

4. Ruoka. Tänäänkin heitin homeista leipää roskiin. Ei näin. Ja tämä oli yksi uudenvuoden lupauksistani.

5. Vaatteet, korut, laukut, kengät. Yritän takoa päähäni. LAATU, ei määrä. Tämä tulee olemaan vaikein, mutta aion yrittää. Eikä välttämättä ole ihan mahdoton, sillä kiertelin lauantaina kauppoja, enkä löytänyt mitään. Joskus näinkin.

Tasapainoilua

Kävin mummon kanssa muistiklinikalla. Parin tunnin aikana pääsin kurkistamaan läheltä vanhuksen arkeen, odotushuoneessa istumisesta keskusteluun lääkärin kanssa. Mummoni tuntee itsensä avuttomaksi ja tuntee, että kaikilla muilla menee paremmin kuin hänellä. Istuin lääkärin vastaanotolla, kuuntelin lääkärin saarnaa mummolle. Lääkäri puhui kauniisti, ja kaikesta kuuli, että hän tiesi mistä puhui, ei yksin lääketieteestä, mutta elämästä. Tunsin itseni pikkutytöksi, lapseksi joka ei ole kokenut mitään. Avuttomuus ja neuvottomuus. Kunnes lääkäri puhui minullekin, kyseli, ja tajusin, että olen aikuinen. Vaikka en ole kokenut elämässä mitään verrattuna heihin, minutkin otetaan vakavasti. Ja minun pitää vain selvitä aikuisuuden viidakossa. Ja kyllähän minä selviän.

Vaikeinta on osata tasapainoilla oman elämän ja vastuun välillä. Kuinka paljon pitää kantaa huolta läheisistä, ja kuinka paljon voi olla itsekäs, ja elää omaa elämäänsä? Totuus kuitenkin taitaa olla se, että jokainen on oman elämänsä seppä. Pitää auttaa, mutta vastuussa on vain omasta elämästään. Silti sitä miettii, että tekeekö tarpeeksi, ja olenko hyvä ihminen, kun lähdin kauas kotoa. Ikuinen ongelma, josta en varmastikaan pääse ihan heti eroon.

**

Kevyempää aihetta, löysin mahtavan biisin Muselta junamatkalla. Enjoy.

Sisustusta

Olohuoneessa hyllyn päällä komeilee iso Zami, jonka pienempi kaveri kuoli ei-niin-äkillisesti, jostain syystä kyseisen kasvin kanssa ei yhteiselo vain toiminut.

Nyt kaipailen kovasti uusia kasveja, esimerkiksi tällaisia:


Asennusta odottaa myös koukut laukuille, näille on kova tarve, laukut kun tuntuu lisääntyvän ihan tosissaan!

Reissun antia

Pikkukaupunkien kirpputoreilla on tunnetusti paras anti. Kuvan sininen, upea laukku tarttui mukaan kirpputorilta vaivaiseen 5 euron hintaan, laukkukin on selkeästi lähes käyttämätön.
Mustat laukut on taas mummon peruja. Erityisesti musta clutch vei sydämeni isän ja äidin autotallissa. Nyt puuttuu enää vain juhlat.

Matka kotiseudulle menee aina vähän ristiriitaisissa tunnelmissa. Et ole enää kotona, mutta samaan aikaan on kotona. Ihmiset tekee sen kodin, mutta kun keittiössä ei löydä lastaa, tietää että oma koti on jo ihan muualla.

Loma

Pieni loma se on kolmen päivän viikonloppukin. Eikö niin?

Suunnitelmissa kirppisryntäyksiä, shoppailua, leipomista ja hengailua perheen kanssa. Pitkästä aikaa.