Tää on varmaan tosi hyvä!

Katsottiin eilen porukalla ihanaiseen digiboksiin tallennettu Hymypoika. En sitä katsonut sen ilmestyttyä, ja leffa on vain jäänyt näkemättä. Odotin leffalta jotenkin tosi paljon, varsinkin kun muistin se ollaan suuri puheenaihe sen ilmestyttyä. No, olihan se suora, ja taustalla oli varmasti paljon suuria ajatuksia. Mutta me ainakin tiputtiin kärryiltä monet kerrat, varsinkin leffan loppuvaiheissa. Ei siis ollut mikään erityinen leffakokemus. Sen kunniaksi päätinkin muistella lempileffojani.

Kaikista mieleenpainuvin leffa on ollut À la folie… pas du tout, (He loves me, he loves me not, suomeksi Rakastaa.. Ei rakasta.)

Kuva

Elokuva on kuin mikä tahansa rakkaustarina, kaunis ja henkeäsalpaava tarina. Ranskan kieli vaan luo lisää romanttista tunnelmaa. Audrey Tautou on aivan yhtä hurmaava kuin Améliessa, ja minua hymyilytti rakkaustarinan katseleminen. Kunnes jossain vaiheessa alkoi epäilyttämään, suutuin, ja tajusin juonen. Se yllätti, ja muistan leffan katsominen vieläkin kuin eilisen päivän, vaikka siitä on useampi vuosi aikaa. Ja sanaakaan en juonesta sano, tämä pitää itse katsoa.

Kuvat

Toinen lempileffoistani on itse asiassa trilogia, tai sarja elokuvia. Eikä suinkaan Taru Sormusten herrasta tai Star Warsit. Minä rakastan Hannibal elokuvia. The Silence of the Lambs oli vangitsevan hyvä. Pidän Hannibal-leffoissa etenkin hulluuden mukanaan tuomasta julmuudesta. Ehkä nämä sekopäätrillerit on vain se mun juttu!

Vuonna 2001 ilmestynyt seuraaja Hannibal kertoo Hannibalin paluusta. Hannibalin persoona kantaa tätäkin elokuvaa ja erityisesti Anthony Hopkinsin näyttelijäsuoritus tekee leffasta hyvän. Vaikka ei ihan edeltäjänsä veroinen olekaan.

2002 ilmestynyt Red Dragon oli hieman erilainen leffa, mutta todella, todella hyvä. Viimeisin leffa, Hannibal Rising kertoo Hannibalin nuoruudesta. Leffa kokoaa Hannibal-palapelin viimeiset palaset, mutta Anthony Hopkinsin puuttuminen vie terän elokuvalta. Anthony Hopkins on ainoa, oikea Hannibal.

Shoppailulakko?

Tänään kulutin ihan liikaa rahaa. Tein kierroksen kaupoilla, ja ostin housut, neuletakin, paitapuseron, leggingsit, sukkahousut, korun ja käsineet syksyksi. Niin, ja sähköhammasharjan. Kaikki oli ihan sitä perus kamaa, tarpeellista ja käytännöllistä. Mutta silti vähän hurjaa ostaa tommoinen kasa normaalihintaisia tuotteita. Ehkä parin viikon takainen raha-ahdistus on jättänyt jälkensä..

Jottei yletön shoppailu vaan loppuisi, punkypins.co.uk tilaus on tilassa Processed! Lisää tavaraa mulle!

Ehkä pitää harkita shoppailulakkoa.

Takkuinen viikko

On ollut jotenkin raskas viikko. En tiedä iskeekö lomaltapaluu ahdistus, vai johtuuko kaikki perinteisistä naisten vaivoista. Takkuisa viikko on joka tapauksessa ollut. No, nyt on sentään viikonloppu. Tänään on tarkoitus mennä vähän ostoksille, katselemaan josko sohvanpäällisiä olisi esillä Anttilassa (tai muualla), ja ehkä toteutan haaveeni syksyn perusvaatteistakin.

The Hillsistä on alkanut uusi kausi, ja ensimmäinen jakso jo sisälsi sopivasti draamaa. hih. Olen monesti ihmetellyt kuinka niillä tyttösillä on varaa taloihin, autoihin, ja iki-ihaniin designer-laukkuihin ja -vaatteisiin. Tässä syy, sarjan henkilöille maksetaan per jakso enemmän kuin minun vuosituloni ovat. (no okei, kyllä mä nyt sen verran tienaan, että Stephaniet ja Brodyt taakse jää..)

Lauren Conrad: $75,000
Heidi Montag: $65,000
Spencer Pratt: $65,000
Audrina Patridge: $35,000
Whitney Port: $20,000
Brody Jenner: $10,000
Lo Bosworth: $10,000
Stephanie Pratt: $8,000

Lähde: Perez Hilton

Syysjuttuja

Nyt kun syystakki ja laukku on hankittu, tekisi kovasti mieli kaikkea muutakin uutta. Budjetti on aika tiukka, joten tyydyin kurkistelemeen virtuaalinäyteikkunoista. (Eikä innostus tänään riitä yhtään mihinkään muuhun.) Haluaisin kovasti kaikkea ihan perus vaatetta, yksinkertaista ja helppoa. Pukeudun normaalisti suhteellisen yksinkertaisesti, mutta korut on usein värikkäitä ja tuovat särmää asuihin. Hennesin kuvat on ihan suomenkielisiltä sivuilta, Lindexin vaatteita kurkistellakseni jouduin hyppäämään länsinaapurin sivuille.

H&M
Hennesin perusneule on kivan värinen, toisi takuulla mustapainoitteiseen vaatetukseeni vähän iloa! Ruskea kevyt ‘paitapusero’ on söpö – valitettavasti kuviot eivät näy.

Neuletakkeja ei voi koskaan olla liikaa! Lindexin perusneuletakki sopisi just täydellisesti mun kaappiin. Samoin harmaa pusero on nätti, mutta tarpeeksi yksinkertainen vaikka tämänpäivän kaltaiseen harmaaseen keskiviikkoon.

Lindex
Toinen mantrani on: Mustia hameita ei koskaan ole liikaa. Siispä tilaukseen uusi sellainen, vaikka tuo Lindexin perusyksilö. Mekkoja kahmin koko ajan lisää, ja tuo kuvan yksilö olisi mukava lisä.

Jännää!

Tänään lähtee tilaus Punkypinsiin, jännittää!

Mukaan tarttui

Eli mukaan tarttui samoja juttuja, joita jo aiemmin ihailin.