Mun luotto kauneustuotteet

Aika pitkään seilasin eri tuotteiden viidakossa, ostin aina sen, joka oli alennuksessa tai sen, jota lähimarketistä sillä kertaa löytyi. Pikkuhiljaa olen löytänyt ne omat luottojutut.

1. Kasvot kuosiin

Body Shopin Hamppu-kasvorasva on juuri sopivan kosteuttava, mutta silti keveä mun vaativalle iholleni.

2. Hiukset kuosiin

Gliss Kur-tuoteperheeseen(Suomessa kulkee nimellä Gliss) tutustuin jo ennen kuin se saapui Suomeen. Gliss Kurin shampoot ja erityisesti Liquil Silk hiusnaamio (jota ei vissiin vieläkään Suomen markkinoilla tunneta), pelasti yhden auringolla vaalenneen kesätukan Keski-Euroopassa. Pitänee hamstrata näitä taas kun Keski-Eurooppaan eksyn.

Tigi on parasta mun hiuksille, vaikka hinta aina tuntuukin kukkarossa ihan liikaakin. Röllitukan kesyttämiseen käytän vasemman puolista Tigi Catwalk Smooth&Shine- tuotetta. Ja kun haluan tukastani ison biletukan, käytän Tigi Catwalk Big&Bigger-tuotetta.

Aiemmin käytin Wellan nestemäistä muotovaahtoa, mutta tietysti, juuri kun löysin täydellisen luottotuotteen, sen valmistus lopetettiin.

Sitäkin ennen käytin allaolevaa göt2b muotovaahtoa. Tuotetta ei saa Suomesta (trust me, I’ve asked!), jos saa, huikkaa! Paras muotovaahto ikinä, ja sitä on hamstrattu Suomeen purkkikaupalla!

3. Hujuhajut

CalvinKleinin Eternity Moment on ehdoton suosikkini, ja sitä toivon löytäväni jostain uuden pullon. Uutena suosikkinä mukaan tuli Moschinon Funny. Söpön raikas tuoksu.

4. Meikataan!

Luomiväreistä ehdottomia suosikkeja on olleet Bodyshopin luomivärit, ja erityisesti tuo Shimmer Cubes (vasemmalla). Käytän myös Isadoran luomivärejä, sekä sekalaista kokoelmaa mm. H&M:n luomivärejä. Suosikkini on Bodyshopin Metal eyes-luomiväri, joka on samaa tyyliä kuin Shimmer Cubes. Siitä ei kuvaa löytynyt, joten Shimmer Cubes edustakoon Bodyshoppia.

Silmän rajaukset teen Bodyshopin ruskealla eyelinerillä (keskellä) tai Bootsin mustalla eyelinerillä (oikealla).

Meikin pohjustan Lumenen meikkivoiteella, ja puuterina käytän Lumenen saman sävyistä puuteria.

***

Ai niin, suklaakakku onnistui tyydyttävästi, ensi kerralla pitää kuorrutusta vähän tuunata, niin kakku on täydellinen!

suklaakakku

Suussa sulava suklaakakku

200 g taloussuklaata

200 g margariinia

4 munaa

2 dl sokeria

4 rkl kaakaojauhetta

1,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Kuorrutus

150 g taloussuklaata

1 dl kermaa

1 rkl margariinia

Voitele ja korppujauhota halkaisijaltaan 24 cm:n irtopohjavuoka. Sulata suklaa ja margariini yhdessä vesihauteessa. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sulatettu ja jäähdytetty suklaa-rasvaseos. Siivilöi kaakaojauhe jauhojen sekaan ja sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää jauhot kevyesti nostellen taikinan sekaan. Levitä taikina tasaisesti vuokaan ja paista kakkua 175 asteessa noin 45 minuuttia. Valmista kuorrutus. Kuumenna kerma kattilassa, mutta älä keitä. Lisää sekaan suklaa ja margariini. Sekoita, kunnes kuorrutus on tasaista. Anna jäähtyä hieman ja kuorruta kakku.

***

Tätä lähdetään yrittämään juhlapäivän kunniaksi. Saa nähdä kuinka leipomiset onnistuu kipeänä.

Sairasloma tekee kodin.

Muutettiin uuteen asuntoon, mullekin aika uudelle alueelle. En ollut täällä muutaman kaverin luona piipahtamista lukuunottamatta juurikaan hengaillut.

Täällä odotti uusi koti, johon sai levittää tavarat rauhassa. Oma sauna, tilava keittiö. Tavaroiden asettelussa tuntui alkuun niin hienolta, paljon tilaa, vihdoin voin rakentaa sen oman tilavan kodin. Mutta sitten kun aikaa sisustamiseen ei erityisemmin ollut, siirryttiin suoraan arkeen, purettiin tavaroita tärkeysjärjestyksessä. Jä elämä meni jo nopeasti rataa: Töihin, kavereiden kanssa hengailua/ostoksia/siivousta/jotain muuta ja nukkumaan.

Viikonloppuisinkin yleensä sitä

A)joko herää myöhään, ja tajuaa, apua, kauppaan!/sukuloimaan/treffeille kaverin kanssa ja loppuillan joko nuokkuu sohvalla tai on jo taas jossain menossa.

B) on jo aamusta tehokkaasti kampaajalla tai muualla.

Eikä koskaan ehdi oikein vain tunnustella kotia, ja miettiä mitä tälle tekis. Tuloksena on asunto, jossa on sun kamat. Mitään kodin tuntua ei ole.

Joululomalla katsoin vanhempieni kotia. Talo oli täynnä perintöä, perinteitä, muistoja. Tavarat toi mukanaan kodin tunnun. Kaikella oli oma vakiintunut paikkansa. Kun saavuin kotiin, ja mietin, että tälle ehkä pitää nyt keksiä jotain. (IKEAn lahjakortti toki myös motivoi melko hyvin!) Ja mikäs parempaa aikaa kuin sairaslomalla surffailla saamassa inspiraatiota esim. täältä tai siirtyä suoraan IKEAn sivuille katsomaan, mitkä onkaan ne vaihtoehdot. Nyt rakennetaan kotia.

Tähän ruokapöytään ehdin vähän itse ihastua. Ehkä tuo tumma väri ois omin juttu, mutta vaaleammat vaihtoehdotkaan ei välttämättä ole yhtään huonoja.

Kyseessä on siis tämä pöytä, hinnaltaan kohtuullinen ja levitettävä. Jos vaikka tulee paljon illallisvieraita..?

Tietokone kaipailee uutta pöytää myös, tämä on tämänhetkinen suosikki:

Tämä pöytä siis kyseessä. Tässä kelpuutan vain tuon tumman, vaikka se on tumma. Vaalea on tuossa huonekalussa liian pliisu, kattokaa nyt se linkkikin! Tai, jos ruvetaankin leikkisäksi:

Tämä leikkisä pöytä puhuttelee tavallaan eniten, mutta kuinka käytännöllinen se on? Ehkä raahaudun ihan oikeasti IKEAn kunhan tervehdyn.

Ps. Link preview näyttää jonku IKEA-etusivun, linkki vie kuitenkin oikeaan paikkaan.

Juuri näin.

Tää joulu ei oikein mennyt niinkuin piti. Lauantai meni matkustaessa ja silloin tietenkin piti ehtiä vielä kauppaan ostamaan unohtuneita juttuja.

Aatonaattona alkoi Ihanan miehen sairastus, minä seurasin perästä. Nyt pitäisi sitten jo palata kotiin, ja ollaan tehokkaasti edelleen sairaina. Kylmä hiki puskee päälle, ja oksettaa ajatuskin junamatkasta. Kunpa joku olisi siivonnut ja käynyt kaupassa meidän matkan aikana..?

No pitkä loma tästä tulee, tuskin me mitään ihmeparantumista koetaan, ainakaan junassa. Mutta olisi niin paljon kivempi viettää joulua läheisten kanssa, jos ei huimais ja särkis. Kavereitakaan ei ehtinyt nähdä. Voi itku ja kurjuus.

Äiti ostaa kaapit täyteen jouluruokaa jo viikolla. Lauantaina lähden omille ostoksille, äiti laittaa mukaan kauppalistan.

Sunnuntaina käydään porukalla kaupassa (isosti!), sunnuntai-iltana kipaisen vielä huoltoasemalle. Ja tänään isä passitettiin nopealle kauppareissulle. Kuinka vaikeaa on muistaa kaikki? Vaikeaa.

Joululoma ei ole kyllä oikea loma. Silloin häsätään, tavataan sukulaisia vain sen takia, että nyt-on-joulu-ja-silloin-kuuluu-rakastaa-kaikkia-koska-on-joulu. Hermot palaa jo nyt. Töissä on toisaalta niin paljon helpompaa.