Lähdin siis heti töiden jälkeen torstaina vanhempien luokse pohjanmaalle. Pitkä ilta junassa oli äärimmäisen kuluttava, ja painuin suoraan pehkuihin. Aamulle menin ensimmäisenä kampaajalle uudistamaan lookkiani. Kävin siisn entisessä vakikampaamossani, koska Helsingin vakikampaajani muutti sinne kauas Pohjois-Suomeen.
Halusin raidoitetusta ja auringonvaalentamasta päästäni selkeämmän, pohdin työkaerin kanssa, että varteenotettava vaihtoehto voisi olla tummat tummemmaksi ja vaaleat vaaleammaksi – ja tämä on tulos:

Tosi tumma! Mutta yllättäen tykkään tosi paljon! Kampaajalla vierähtikin sitten kolme ja puoli tuntia, koska kampaaja innostui kihartamaan sitä suoristusraudalla. Kerroin, että tarkastetaan illan kunniaksi paikallinenIlon Talo, joten pitihän tytölle kiharat saada!
Kampaajan jälkeen juoksin hullun kiilto silmissä kauppakeskukseen etsimään edellisessä postauksessa esiteltyjä saappaita. Niitä nimittäin myydään nimenomaan Pohjanmaalla! No, sain pettyä karvaasti. Paikallinen liike olikin vain outlet. Tokihan siellä samaa merkkiä myytiin, mutta vain vanhoja malleja, ja niistäkin vain kahta erilaista. Ei siis ihania saappaita minulle. Onneksi lohdutusnilkkurit löytyi!

Ilon talo oli aikalailla kaikkea muuta kuin minun makuuni. Alakerrassa oli n. 12 kristallikruunua, samettia joka puolella ja peilejä kultaisilla kehyksillä. Kaipasin vain niin kovasti paikalliseen, rapistuneeseen rokkiklubiin. Ei minusta enää taida bilehilettä saada. No, onneksi sielläkin alkaa valikoima olla sen verran laaja, että kaikille riittää jotakin!