Uudelleenorganisoinnin tarkoitus on kai tehostaa työyhteisön toimintoja, karsia päällekkäisyydet ja selkeyttää toimintamalleja. Meneillään oleva uudelleenorganisointi on ainoastaan karsinut päällekkäisyydet, jopa niinkin tehokkaasti, että osalla työtehtävistä ei ole tekijöitä, esimiehet eivät tiedä alaistensa työvuoroja.. Tämä viikko sai mut melkein purskahtamaan itkuun, maanantaiaamuna puoli kymmeneltä. Pääosin ihan pidän nykyisestä työnkuvastani, mutta.. Ja niitä muttia on aika monta. En oikein vieläkään ole henkisesti selvinnyt muutoksista ja niiden tuomasta stressistä. Ja koska stressi vain lisääntyy asioiden kaoottisuuden takia, en tule varmaan ihan heti selviämäänkään. Tuleva kolmen viikon loma ei tunnu olevan tarpeeksi pitkä. Ajoittain jopa harkitsen työterveyslääkärin luo menoa, en jaksa enää.
En osaa kuvailla tunteita, joita käyn läpi. Mutta voihan sitä aina yrittää, ihan vain sen takia, että josko joku tänne eksyisi näitä lukemaan, ottaisi opikseen ja ehkä ymmärtäisi mitä on olla tavallinen työntekijä yt-neuvottelujen keskellä.
Kun ensimmäiset tiedot muutoksista tuli, usealta taholta saimme varmistuksen, tämä ei koske teitä. Esimies vakuutteli, ei ole vaikutusta meihin. Kunnes muutokset iskivät. Alle kuukaudessa entinen ja silloinen esimieheni olivat lähteneet, useita työkavereita lähti ja jäljelle jäi muutama. Muutama vanha ja joitakin siirtojen kautta meidän tiimiimme eksyneet hoidetaan kaikki vanhat työt ja vähän enemmän. On äärimmäisen raskasta olla viikkojen ajan (lähinnä lomien vuoksi) ainoa, joka on aiemmin hoitanut näitä tehtäviä aiemmin. Kaikki kysymykset, kaikki ongelmat kaatuvat minulle. Samaan aikaan minulla on paine hoitaa omia tehtäviäni, joihin kukaan ei ole perehdyttänyt, ja lähimmät apujoukot on usean sadan kilometrin päässä.
Paineita ei ainakaan helpota valtavat työmäärät, töitä on siis niin paljon, että edes iltaisin tekemäni ylityöt eivät ole kuin pinnan raapaisemista. Tiimimme koko pitäisi olla arviolta kolminkertainen, jotta ruuhka saataisiin purettua edes jokseenkin kohtuullisessa ajassa. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtumassa.
Äh. Ehkä vain koitan lopettaa murehtimisen tältä illalta.
